Näkyvyyden ostaminen somesta ja hakukoneista on lähtökohtaisesti todella edullista kun verrataan mihin tahansa ruudun ulkopuolella tarjolla olevaan mainoskanavaan. Mutta mihin verkkonäkyvyyden edullisuus oikein perustuu? Kertooko halpa hinta siitä, että mainoksesi näkyvät kenelle sattuu ja rahasi menevät hukkaan?

Mihin perinteisten medioiden mainospaikkojen hinta perustuu?

Sanomalehdet, televisio, kadunvarsimainokset ja postikampanjat ovat tavanomaisia esimerkkejä perinteisistä medioista. Mikä tahansa paikka tai kanava, jossa on ihmisiä on potentiaalinen paikka mainostajille ja sen ovat jo aikoja sitten huomanneet myös näiden medioiden omistajat.

Sanomalehdet oli toki alunperin tarkoitettu tiedon välittämiseen ja kun tiedonjano oli kova ja medioiden määrä rajallinen, oli kaikkien ostettava päivän lehti, jotta sai tietää mitä maailmalla tapahtuu. Lehden lukeminen oli jännittävä hetki.

Alunperin lehdet rahoittivat toimintansa tilausmaksuilla, mutta mitä enemmän medioita ja ilmaisjakeluita alkoi ilmestyä markkinoille, sitä pienemmäksi yksittäisten lehtien hinta jouduttiin asettamaan. Samaan aikaan maksettujen mainosten määrä lisääntyi lehdissä. Tämä kaikki tapahtui jo kauan sitten.

Tänä päivänä yhä harvempi tilaa sanomalehtiä kotiinsa, katsoo kymppiuutisia tai käy lukemassa kylän ilmoitustaululta seuraavan viikon tapahtumista. Tieto on pirstaloitunut ja perinteiset mediat ovat pahassa pinteessä.

Esitänkin nyt sinulle kysymyksen: Mitä tapahtuu lehtitalon ansaintalogiikalle siinä vaiheessa kun tilaajat vähenevät?

Vastaus: Ansainta siirtyy yhä enemmän mainostilan myymisen puolelle ja samaan aikaan täytyy koittaa pitää yrityksen katerakenne sellaisessa kunnossa, että ei jouduta ajamaan koko organisaatiota nurin. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa lehdellä on koko ajan vähemmän silmäpareja luvata mainostajille, vaikka mainostilan hinta säilyy samana, ellei sitä jopa pakon edessä jouduta nostamaan. Tämä ei ihan perus maalaisjärjelläkään ole mainostajan kannalta järkevä sijoitus.

Suurin syy lehtimainonnan kalliuteen on siis se, että tilaajamäärien vähenemistä täytyy kompensoida jollakin, jotta työntekijöiden palkat pystytään maksamaan ja artikkelien tuotantokoneisto saadaan pidettyä käynnissä. Vaikka olenkin hyvän journalistin kannattaja ja mielestäni perinteisiäkin medioita on hyvä olla olemassa, ei vastuuta niiden hengissä pitämisesti silti mielestäni pidä sysätä kotimaisille PK-yrityksille.

Miksi verkkomainonta on edullista?

Some-mainonnan, hakukonemainonnan ja vastaavien edullisuus perustuu yksinkertaisesti sille asialle, että Facebookilla ja kumppaneilla mediasisällöt tuottavat käyttäjät itse. Yhdessä minuutissa Facebookiin ladataan 243 055 kuvaa jakoja tapahtuu reilusti yli 3 miljoonaa ja nettilinkkejä jaetaan 50 000 kappaletta.

Tällaisen mediakoneiston pyörittämiseen eivät pystyisi edes kaikki maailman journalistit yhdessä ja Facebook saa tämän kaiken sisällön käytännössä ilmaiseksi. Päivittäisiä käyttäjiä on kanavassa 1,6 miljardia.

Koska sisältöjen tuottaminen tulee Facebookille ilmaiseksi, yhtiössä pystytään tarjoamaan mainosnäkyvyyttä edullisemmin.

Kun samaan aikaan yhtiössä kerätään myös dataa siitä, kuinka erilaiset ihmiset käyttäytyvät kanavassa ja sen ulkopuolella, pystyy Facebook tarjoamaan mainostajille niin tarkasti kohdennettua medianäkyvyyttä, että mainostajan ei tarvitse maksaa siitä näkyvyydestä, mikä ei ole hänen tavoitteidensa kannalta oleellista.

Some-mainonnan edullisuus siis perustuu yksinkertaisesti automatisoituun sisällöntuotantoon ja hukkanäkyvyyden minimointiin. Vastaavaan tehokkuuteen on yksinkertaisesti lähes mahdotonta päästä televisiossa tai sanomalehdissä. Ilmainen sisältö kun nyt vaan on noin 100% edullisempaa kuin toimittajien palkat.